Kävimme lauantaina 12.4.08 Joensuun Pakkahuoneella katsomassa Teatteri Väkivahvan Beetlehemin. Jo sisään astuessamme kajahti ilmoille pirteä tervehdys "Tervetuloa Beetlehemiin!". Tunnelma oli mukava heti alkumetreiltä.
Opiskelijat maksoivat 6, täysinäiset 10 euroa. Kohtuullista.
Ovelta meidät ohjattiin (Beetlehemin) kirpputorille, joka sopi mukavasti näytelmän ideaan. Näytelmän tapahtumathan sijoittuvat juurikin Beetlehemin kirpputorille.
Kirpputorilla (ei näytelmän vaan "oikealla" kirpputorilla) tavaroiden hinnan sai määrätä itse. Jos on köyhä, ei maksa mitään, jos taas rikas, saa antaa paljon. Kaikki kirpputorimyynnistä saatu raha menee lyhentämättömänä Namibian (tai jonkun muun Afrikan maan, en muista tarkalleen) lapsille.
Kirpputorilla tarjolla olevista tavaroista kaikki eivät edes toimi, mm. Karhu-DVD on käyttökelvoton leffailtaa ajatellen, mutta voihan sille keksiä kenties jotain parempaakin käyttöä :) Kyseinen DVD ei kyllä tarttunut minun mukaani. Tarjolla oli kirjoja, laukkuja, vaatteita sekä jotain muuta pikkuroinaa. Kirpputorilla oli letkeä meininki ja teatterilaiset suorastaan tyrkyttivät - mutta ihan positiivisessä mielessä - tavaroita asiakkaille.
Löysimme kirpputorilta itsellemme pari hyvää kirjaa, ja ostin myös pinssin. Ei me olla rikkaita, mutta rikkaampia kuin kehitysmaan lapset keskimäärin, joten jätimme kaikista ostoksistamme kelpo hinnan.
Teatteri Väkivahva myi kirpputorin yhteydessä myös t-paitojaan, jollaisen ostin itselleni. Näytelmän hengen mukaisesti t-paidassa lukee "Tule vaika alasti". Tämän lauseen idea selvisi näytelmän aikana. Onpa se kirjoitettu näytelmän esittelysivulle nettiinkin: Teatteri Väkivahvan sivut
Näytelmä oli mielenkiintoinen, paikoitellen liikuttava, hauska ja erittäin vauhdikas. Mukana oli paljon musiikkia, ja oikeastaan kaikki kunnolla ääneen päässeet näyttelijät olivat ihan hyviä laulajia. Soittoinstrumenttien käyttö oli kekseliästä: muun muassa insinörtti-Kari soitti linnunpönttöä. Näytelmää seurasi ilolla, siinä jos missä oli tekemisen meininkiä!
Näytelmän ensimmäinen puoliaika kesti noin tunnin ja kaksikymmentä minuuttia, joka on melko kauan, mutta missään kohtaa ainakaan tämä katsoja ei kyllästynyt. Toinen puoliaika oli hieman lyhyempi, kuten yleensä. Väliajalla sai kahvia ja pullaa euron hintaan/kpl.
Vaikka näytelmä oli osittain silkkaa kaahotusta ja huumoripläjäystä, käsiteltiin siinä vakavia aiheita, kuten vanhuutta, lapsen huostaanottoa, epäoikeudenmukaisuutta, sosiaalisten verkostojen tärkeyttä yms.
Näytelmän hahmoista Leo oli suorastaan hurmaava ärrä-vikoineen. Myös pieni Martti sai sympatiat puolelleen ja Afrodite 26-vee nauratutti yleisöä seksilinjallaan. Ja entäs sitten tossukka-Kari, linnunpönttöinsinööri! Parhautta :D
Henkilöhahmot näytelmässä olivat vahvoja ja keskenään hyvin erilaisia persoonia kautta linjan, ja näyttelijät toivat hahmojen piirteet hyvin esille. Näyttelijäsuoritukset eivät kuitenkaan olleet aivan tasavahvoja, osa oli selvästi enemmän luonnonlahjakkuuksia tai harjaantuneempia kuin toiset - mutta sellaista se vaan on :)
Menkää ihmeessä katsomaan, kun vielä ehditte (20.4.08 asti)! En varsinaisesti suosittelisi näytelmää kuitenkaan venäläisille, ainakaan bisnesmiehille - paitsi erittäin huumorintajuisille - venäläiset "bisnesmiehet" esitetään näytelmässä varsin rankan stereotyyppisesti. ;D En suosittelisi näytelmäää myöskään kaikista hartaimmille uskovaisille. Näytelmän toteuttajatkin mainitsevat, että näytelmä jakaa mielipiteitä aika rankasti. Karjalaisen verkkolehti suitsuttaa näytelmää lähes varauksetta: näytelmäarvostelu
Loputulemana totean, että miun puolesta kaikki saapi mennä Beetlehemiin - vaikka alasti :D
