Kauniina kesäisen viileänä sunnuntai-iltapäivänä 3.8. oli Tohmajärven kesäteatterin katsomo viimeistä paikkaa myöten täynnä. Olimme muutaman sadan muun tavoin tulleet katsomaan Seppojuhani Ruotsalaisen farssikomediaa Hirveät paineet ja kauhee pulssi. Lippuja emme olleet varanneet etukäteen, joten onneksi tulimme reilusti ajoissa paikalle, ettemme joutuneet portaille istumaan.Näytelmän juonesta sen verran, että tapahtumat sijoittuvat Laihaonni-laihdutushoitolaan sekä sen lähiympäristöön rantasaunoineen ja mehiläisfarmeineen. Pulska johtajapoika tulee hoitolaan piiloon omat makkarat mukanaan, hänen heilansa tuodaan matka-arkussa ja hänen Hertta-vaimonsa tulee juosten perässä. Juonia ovat heidän lisäkseen punomassa laihdutushoitolan emäntä Leila, hunajahoitoihin erikoistunut puppelipoika Veijo, Vitali-pillereitä jakeleva Merlin, yleismies Mauno Vesipää, kunnan kehittelypiällikkö Renlund sekä kokkina toimiva naapurin täti Raija. Villeissä juonenkäänteissä on lopulta ratkaisevassa osassa myös kaikkien poliitikkojen sankari, Ike. :)
Taattua kesäteatterihuumoria on luvassa, kun Vitali-pillereistä ja niiden vaikutuksista pääsee nauttimaan yksi jos toinenkin, ja ilman jää tuskin kukaan. Huumori on enimmäkseen tuoretta ja yleisö hörähtelee tyytyväisenä. Yleisön joukossa on myös nuorempaa väkeä, ja hieman mietityttää, miten kevyt alapäähuumori uppoaa heihin. Edessä istuvalta pojalta ainakin naurut tuntuvat heruvan hieman eri kohdissa kuin vieressä istuvilta aikuisilta.
Yksi on lavalla kuitenkin ylitse muiden, ja saa väkijoukon lähes ulvomaan naurusta jo pelkällä olemuksellaan: herttainen puppelipoika Veijo. Erittäin viimeisen päälle tehty roolihahmo ja näyttelijäsuoritus!
Roolivalinnat ovat kyllä lähes poikkeuksetta osuneet nappiin. Laihduttajaa esittää itsensä täysillä peliin pistävä pullero, klinikan henkilökuntaa esittävät hoikat ihmiset, homppelina kunto-ohjaajana ja hoitojen antajana häärii äärimmäisen hoikka nuori mies jne. Näyttelijäsuorituksia on laidasta laitaan.
Mitään erityisen ajatuksia herättävää tai elämää suurempaa ei Tohmajärven kesäteatterilla ole miulle antaa, mutta hauskaa oli jälleen koko rahan edestä. Teatteria on niin monenlaista, ja kun tietää olevansa menossa katsomaan harrastajavoimin tehtyä kesäteatteria, farssikomediaa Hirveät paineet ja kauhee pulssi, voinee siitä päätellä, ettei tarkoitus ole syvällisiä filosofoida ja paneutua kovin vaikeisiin asioihin.
Yksi tuttuni totesi eräästä kesäteatterinäytelmästä, että hän olisi kaivannut siihen jotain enemmän. Siis enemmän kuin kesäteatteria? No, onhan kesäteatteriakin monenlaista, täytyy vaan valita sen mukaan, mitä sillä hetkellä haluaa tai mistä yleensäkin pitää. Itselleni usein riittää kesäisen illan viihteeksi viimeistelty, vauhdikas ja tunteella tehty huumoripläjäys ilman sen suurempia tarkoitusperiä. Vastapainoksi nautin sitten toisaalla teatteria, joka saa kyyneleet valumaan virtanaan, ajatukset mylläämään päiväkausiksi ja yöunet katoamaan.
Kun asenne on kohdallaan, kesäteatterin ideaksi usein riittää, että kaikilla on kivaa - tekijöillä ja katsojilla. Kiitos ja kummarus!
Tohmajärven kesäteatterin sivut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti