Herkkujen alttarilla suklaata

Nam. En yleensä koskaan juo kaakaota, en ainakaan jos en palele. Perjantai-iltana 29.8.08 Joensuun kaupunginteatterin sisäpihalla palelin ja join.

Herkkujen alttarilla -näytös oli kokemus monille aisteille. Oli käsihierontaa, suklaamaistiaisia, tanssia, suklaatietoutta, näytelmää, hulluutta ripaus ja itseensä likoonpistämistä. Kaakaota - kaakaota jota en juo. Ja join ja nautin.

Suklaata! Olen niin iloinen, että osallistuin! Se oli mukava ilta Herkkujen alttarilla, suklaasalonissa: Joensuun kaupunginteatterin sivuilta lisätietoja: klik!

P.S. Kuvassa on Joensuun kaupungintalo, jossa on kaupunginteatteri (joen rannasta kuvattuna), mutta kuva ei liity tuohon kyseiseen elokuiseen Suklaa-iltaa. Tämä on kuvattu helmikuussa 2007 aurinkoisena pakkaspäivänä.

Kuningasjätkä Kerman kanavalla

Torstai-ilta 7.8. kului ihan mukavasti Kerman kanavalla teatteri Kolmen Welhon Kuningasjätkää seuratessa.

Mutta mitä on tapahtunut viime kesänä esiityneelle teatteri Kolmelle Welholle? Blogi viime kesän näytelmästä.

Näyttelijäporukka oli vaihtunut viime kesästä täysin, yhtä lukuun ottamatta. Missä on se viime kesänä hehkutettu uusi ammattilaiskesäteatteri nuorine näyttelijöineen? Kaikella rakkauvella, mutta ammattilaisuudesta ei tämän kesän tuotoksessa kyllä voida puhua. Musiikkinäytelmä, jossa laulunlahjat ovat jääneet suomatta turhan monelle. Myöskään näyttelijätyö ei kaikin osin oikein vakuuta. Eli silkkaa harrastajateatteria tällä kertaa Kerman lavalla.

Ei siinä, että tämä olisi muita harrastajakesäteattereita huonompi, mutta kun tuoreessa muistissa on viime kesän uniikkiteos Impivaaran kehto, on Kuningasjätkän asettaminen vertailukohdaksi väistämätöntä.

Kesäteatterinautintoa häiritsi vähän myös se, että Kuningasjätkä noudatti perin orjallisesti Pölösen tekstiä, joka on tuttu muun muassa viime kesältä Kontiolahden kanavateatterista.

Erittäin perinteinen tukkilaisnäytelmä, suomalaista kesäteatteria ilman turhaa kaahotusta ja alapäähuumoria. Musiikki on kaunista, rytmissä ja nuotissa pysyminen vaan joillain esiintyjillä oli hieman nyrjähtänyttä.

Mitä ja ketä näemme ensi kesänä Kerman lavalla? Kuningasjätkää ja muita perinteisiä kesäteatterinäytelmiä esitetään harrastajavoimin ympäri Suomea jokaisessa kylässä, toivoisin Kerman palaavan lähemmäksi viime kesän juuriaan, ja ottavan käsittelyynsä jotain hieman erilaista...

Hirveät paineet ja kauhee pulssi Tohmajärven kesäteatterissa

Kauniina kesäisen viileänä sunnuntai-iltapäivänä 3.8. oli Tohmajärven kesäteatterin katsomo viimeistä paikkaa myöten täynnä. Olimme muutaman sadan muun tavoin tulleet katsomaan Seppojuhani Ruotsalaisen farssikomediaa Hirveät paineet ja kauhee pulssi. Lippuja emme olleet varanneet etukäteen, joten onneksi tulimme reilusti ajoissa paikalle, ettemme joutuneet portaille istumaan.

Näytelmän juonesta sen verran, että tapahtumat sijoittuvat Laihaonni-laihdutushoitolaan sekä sen lähiympäristöön rantasaunoineen ja mehiläisfarmeineen. Pulska johtajapoika tulee hoitolaan piiloon omat makkarat mukanaan, hänen heilansa tuodaan matka-arkussa ja hänen Hertta-vaimonsa tulee juosten perässä. Juonia ovat heidän lisäkseen punomassa laihdutushoitolan emäntä Leila, hunajahoitoihin erikoistunut puppelipoika Veijo, Vitali-pillereitä jakeleva Merlin, yleismies Mauno Vesipää, kunnan kehittelypiällikkö Renlund sekä kokkina toimiva naapurin täti Raija. Villeissä juonenkäänteissä on lopulta ratkaisevassa osassa myös kaikkien poliitikkojen sankari, Ike. :)

Taattua kesäteatterihuumoria on luvassa, kun Vitali-pillereistä ja niiden vaikutuksista pääsee nauttimaan yksi jos toinenkin, ja ilman jää tuskin kukaan. Huumori on enimmäkseen tuoretta ja yleisö hörähtelee tyytyväisenä. Yleisön joukossa on myös nuorempaa väkeä, ja hieman mietityttää, miten kevyt alapäähuumori uppoaa heihin. Edessä istuvalta pojalta ainakin naurut tuntuvat heruvan hieman eri kohdissa kuin vieressä istuvilta aikuisilta.

Yksi on lavalla kuitenkin ylitse muiden, ja saa väkijoukon lähes ulvomaan naurusta jo pelkällä olemuksellaan: herttainen puppelipoika Veijo. Erittäin viimeisen päälle tehty roolihahmo ja näyttelijäsuoritus!

Roolivalinnat ovat kyllä lähes poikkeuksetta osuneet nappiin. Laihduttajaa esittää itsensä täysillä peliin pistävä pullero, klinikan henkilökuntaa esittävät hoikat ihmiset, homppelina kunto-ohjaajana ja hoitojen antajana häärii äärimmäisen hoikka nuori mies jne. Näyttelijäsuorituksia on laidasta laitaan.

Mitään erityisen ajatuksia herättävää tai elämää suurempaa ei Tohmajärven kesäteatterilla ole miulle antaa, mutta hauskaa oli jälleen koko rahan edestä. Teatteria on niin monenlaista, ja kun tietää olevansa menossa katsomaan harrastajavoimin tehtyä kesäteatteria, farssikomediaa Hirveät paineet ja kauhee pulssi, voinee siitä päätellä, ettei tarkoitus ole syvällisiä filosofoida ja paneutua kovin vaikeisiin asioihin.

Yksi tuttuni totesi eräästä kesäteatterinäytelmästä, että hän olisi kaivannut siihen jotain enemmän. Siis enemmän kuin kesäteatteria? No, onhan kesäteatteriakin monenlaista, täytyy vaan valita sen mukaan, mitä sillä hetkellä haluaa tai mistä yleensäkin pitää. Itselleni usein riittää kesäisen illan viihteeksi viimeistelty, vauhdikas ja tunteella tehty huumoripläjäys ilman sen suurempia tarkoitusperiä. Vastapainoksi nautin sitten toisaalla teatteria, joka saa kyyneleet valumaan virtanaan, ajatukset mylläämään päiväkausiksi ja yöunet katoamaan.

Kun asenne on kohdallaan, kesäteatterin ideaksi usein riittää, että kaikilla on kivaa - tekijöillä ja katsojilla. Kiitos ja kummarus!

Tohmajärven kesäteatterin sivut.

Peräkylän profeetta Karvion kesäteatterissa

Karautimme koleana kesäiltana 30.7. Heinäveden suuntaan, koska illan viihdykkeeksi olimme päättäneet mennä katsomaan Karvion kesäteatterin Peräkylän profeettaa.

Vaikka näytelmä alkoikin hieman hitaanlaisesti, ei siitä lopulta jäänyt puuttumaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Väärinkäsityksiä ja juonitteluja piisasi roppakaupalla, kuten perinteiseen kesäteatteriin kuuluukin.

Valoilla, äänentoistoilla tai erikoistehosteilla ei tässä näytelmässä brassailtu. Homma toimi täysin ilmankin. Oli näytelmässä puvustus ja lavastus toki.

Kyllä tämän esityksen äärellä viihtyi. Röhönaurun kirvoitti termi "rimatoosa" (aka primadonna). Lavalla oli tuttuja, jopa extended family members - joista yksi tämä kyseinen rimatoosa.

Erityisesti toinen puoliaika oli hauska ja vauhdikas, mutta kyllä koko show hoidettiin kunnialla kotiin. Hyvä Karvion kesäteatteri!