Kävimme viime viikolla (maaliskuussa 2006) katsomassa Joensuun kaupunginteatterissa Shakespearen Loppiaisaaton. Joensuun kaupunginteatterin äkkilähdöillä on erittäin opiskelijaystävällinen hinta: lippu maksaa puolet normaalin opiskelijalipun hinnasta, kun sen lunastaa alle tunti ennen näytöksen alkamista. Tämän teatteriesityksen hinnaksi tuli 7 euroa. Teatterissa käyminen ei noilla hinnoilla enää ole kallista.
Pidin näytelmästä. Erittäin Shakespearmäinen: rakkautta ja väärinymmäksiä, tahallisia ja tahattomia, ja taas rakastumisia - varsinainen rakkauskomedia. Ja tietenkin onnellinen loppu. Kelp0n ensimmäinen kommentti näytelmän puoliajalla oli hupaisa: Miehet kekkuloivat lavalla sukkahousuissa. Muuten voisi sanoa, että Shakespearen komedia on ajaton, vaikka se onkin kirjoitettu 1600-luvulla ja Englannin hoville. Loppiaisaatossa rakkauden vuoksi kärsitään, juonitellaan ja taistellaan. Rakkautta osoitetaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Komedia toimii hyvin tänäkin päivänä.
Näyttelijäsuositukset olivat enimmäkseen mieleeni. Porukassa on monia hyviä laulajia; saisivat näytelmissä laulaa enemmänkin. Sen verran kritisoin näyttelijävalintoja, että vastikään Joensuun kaupunginteatterin Zorbaksen katsoneena kiinnitin huomiota siihen, että samat näyttelijät olivat osittain liiankin samanlaisissa rooleissa tässä näytelmässä kuin esim. juuri Zorbaksessa, ja tietyt maneerit toistuivat turhan selvästi - jopa häiritsevän selvästi paikoitellen.
Mainion näyttelijäsuorituksen teki sekä Violan että Sebastianin roolissa nähty Piia Mannisenmäki. Ei siinä vielä mitään, että sama näyttelijä esiintyy kahdessa tai useammassa roolissa samassa näytelmässä - sitä tehdään paljon ja onnistuneesti - mutta se, että näyttelijä tekee sellaisen kaksoisroolin, jossa roolihahmot ovat kaksosia, tosin eri sukupuolta, mutta tekeytyvät molemmat samaksi mieheksi, pukeutuvat samoihin vaatteisiin; esiintyvät molemmat kaksoissisaruksista poikana. Eli samoihin vaatteisiin pukeutuneena näyttelijän täytyy esittää sekä mieheksi pukeutunutta naista että tämän kaksoisveljeä. Näyttelijä on ulkoisesti samannäköinen, siis vaatteiltaan ja kasvoiltaa, mutta ero täytyy tehdä siinä, kuinka nainen, joka esittää miestä, eroaa samannäköisestä oikeasta miehestä. Tässä Piia Mannisenmäki onnistuu hyvin. Lavalla todellakin on kaksi eri ihmistä: Viola pukeutuneena Sebastianiksi ja Violan kaksoisveli Sebastian omassa persoonassaan. He eivät tosin esiinny yhtä aikaa lavalla :)
Ensimmäinen puoliaika oli ihan ok; tempaisi mukaansa, mutta aika miedosti. Toinen puoliaika olikin sitten jo huomattavasti viihdyttävämpi. Näytelmän loputtua jäi vaan olo "Vau, että oli hyvä - miksi se jo loppui?". Suosittelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti